Kissan yksinäisyys on yleinen ongelma vaikka kissat tunnetaan itsenäisinä eläiminä. Kissa kuitenkin kiintyy ihmisiin ja arjen rutiineihin, ja se voi kärsiä yksinäisyydestä, jos jää pitkäksi aikaa ilman seuraa. Yksinäisyys voi näkyä hienovaraisesti tai selkeästi käytösmuutoksina.
Tässä oppaassa käymme läpi, mistä merkeistä omistaja voi tunnistaa kissan yksinäisyyden ja mitä keinoja on tukea kissan hyvinvointia.

Ovatko kissat oikeasti sosiaalisia?
Vaikka kissat eivät elä samalla tavalla laumoissa kuin koirat, ne muodostavat luonnossa:
• pieniä sosiaalisia ryhmiä
• löyhiä yhteisöjä, joissa on pesimäalueita ja ruokintapaikkoja
• yhteistyömuotoja erityisesti sukulaisten kanssa
Kotioloissa kissa voi kiintyä vahvasti sekä ihmisiin että toisiin kissoihin. Siksi yksinäisyys ei ole kissalle “luonnollista” – se on monelle kuormittavaa.
Merkkejä siitä, että kissa tuntee olonsa yksinäiseksi
1. Ylimääräinen maukuminen
Kissa voi maukua oven takana, yön aikana tai omistajan perään. Tämä on yksi yleisimmistä merkeistä.
2. Tarrautuminen omistajaan
Kissa seuraa joka paikkaan, ei halua olla yksin edes lyhyitä hetkiä ja reagoi voimakkaasti lähtöihin ja paluisiin.
3. Unirytmin muutokset
Yksinäinen kissa voi nukkua normaalia enemmän tai valvoa yöllä maukuen.
4. Ylireagointi kotiin paluuseen
Voimakas ääntely, pyöriminen jaloissa tai levoton käytös kertoo, että kissa koki yksinolon epämukavana.
5. Passiivisuus ja tylsyys
Kissa ei leiki omatoimisesti, vetäytyy paikkoihin tai vaikuttaa alakuloiselta.
6. Tuhoisa käytös
Huonekalujen raapiminen, tavaroiden pudottelu ja muu “huomionhakuinen” käytös voivat olla tapa purkaa turhautumista.
7. Ylipeseytyminen
Stressi voi johtaa pakonomaiseen nuolemiseen, mikä aiheuttaa kaljuuntuvia kohtia.
8. Ruokailumuutokset
Jotkut yksinäiset kissat syövät liikaa, toiset liian vähän.
Jos kissalla esiintyy useita näistä merkeistä, se voi kaivata enemmän seuraa tai virikkeitä.
Mitkä kissat ovat alttiimpia yksinäisyydelle?
• nuoret, aktiiviset kissat
• kissat, jotka ovat kasvaneet sosiaalisessa ympäristössä
• kissat, joilla on vahva kiintymyssuhde omistajaan
• sisäkissat ilman ulkoilumahdollisuuksia
• rescue- ja entiset löytökissat, jotka ovat kokeneet hylkäämisen
Myös rotukohtaisia eroja on: seuralliset rodut, kuten siamilaistyyppiset, kaipaavat usein enemmän vuorovaikutusta.
Kuinka paljon kissa voi olla yksin?
Keskiarvoisesti aikuinen kissa pärjää yksin noin 6–10 tuntia, jos sillä on:
• ruokaa
• vettä
• puhdas hiekkalaatikko
• virikkeitä
• turvallinen ympäristö
Yön yli tai usean päivän yksin oleminen ei ole suositeltavaa ilman hoitajaa.
Pennut ja seniorikissat eivät kestä pitkiä yksinolon jaksoja yhtä hyvin kuin terveet aikuiset.
Miten auttaa yksinäistä kissaa?
Lisää vuorovaikutusta
Lyhyet, toistuvat yhteiset hetket vähentävät yksinäisyyttä huomattavasti.
• leikkihetket
• silittely ja rauhallinen juttelu
• yhteinen rutiini “aamusta iltaan”
Virikkeitä arkeen
Koti voi olla täynnä aktivointimahdollisuuksia.
• kiipeilypuut ja tasot
• raapimapuut
• ikkunapaikat lintujen katseluun
• aktivointilelut ja ruokintuhaasteet
• vaihtuvat lelut ja paperipussit
Ajastetut lelut
Osa interaktiivisista leluista liikkuu tai aktivoituu ajastuksella, mikä rikkoo tylsyyttä.
Musiikki tai rauhalliset äänet
Joillekin kissoille toimii taustamusiikki tai luonnonäänet yksinolon aikana.
Toinen kissa – kyllä vai ei?
Toinen kissa voi tuoda seuraa, mutta ei ole ratkaisu kaikille. Sopiva kaveri löytyy parhaiten:
• samanikäisestä
• samankaltaisesta aktiivisuustasosta
• rauhallisesti totuttamalla
Oikea pari voi lievittää yksinäisyyttä merkittävästi.
Milloin hakea apua?
Jos kissan yksinäisyyskäytös on voimakasta tai pitkittyy, ammattilaisen apu voi olla tarpeen.
Ota yhteyttä, jos kissa:
• ei syö tai juo kunnolla
• on jatkuvasti stressaantunut
• nukkuu poikkeuksellisen paljon
• merkkaa tai tuhoaa tavaroita
• vaikuttaa apaattiselta
Käytösongelmat ratkeavat usein hyvin, kun oikea syy tunnistetaan ajoissa.
Yhteenveto
Kissa voi kärsiä yksinäisyydestä aivan yhtä paljon kuin sosiaalisempi eläin. Yksinäisyys näkyy usein käytöksen muutoksina, tarrautumisena, yöllisenä ääntelynä tai yleistyneenä stressinä. Kun kissalle tarjotaan riittävästi vuorovaikutusta, virikkeitä ja turvallisia rutiineja, se voi huomattavasti paremmin. Jokainen kissa tarvitsee seuraa – kysymys on vain siitä, kuinka paljon.
Lisätietoa kissan sosiaalisesta käyttäytymisestä